Vuosi sitten kun aloitin kulkuni tuoreen päiväkodin johdossa, aloitin kirjoittamaan postausta, jossa pohdiskelin eri osa-alueita ammatin tiimoilta. Silloin siihen kuuluivat:
– Henkilöstöjohtaminen
– Talousjohtaminen
– Pedagoginen johtaminen
– Asiakastyö
Nyt yli vuoden pestiä halussa pitäneenä, näen kuinka oikeassa ja samalla väärässä olen ollutkaan. Jo pelkästään henkilöstöjohtamisesta voisin puhua monen monituisen sivun verran! Olen joutunut – tai joissakin tilanteissa myös päässyt – olemaan mukana irtisanomisissa, rekrytoinneissa, palautekeskusteluissa, hallituksen kokouksissa, lukuisissa kokouksissa, sekä asiakas- ja sijoittajatapaamisissa. Olen edelleen sitä mieltä, että ilman motivoitunutta henkilöstöä sinulla ei ole asiakkaita, et tee rahalla mitään eikä ylevää varhaiskasvatussuunnitelmaasi ole ketään viemässä eteenpäin. Jos henkilökunta ei ole motivoitunutta ja sitoutunutta, pedagoginen johtaminen ei vie minnekään ja on ihan sama mitä löpisiet, jos henkilökunnan energia menee sinun ja ideoittesi vastustamiseen eikä mahdollisuuksien löytämiseen tai parantamiseen.
Mennyt vuosi on opettanut minulle paljon, mutta ymmärrän myös kuinka paljon tässä työssä on mahdollista oppia. Ihan joka päivä.
Talousjohtaminen on toki tärkeää. Päivähoidossa eivät suuret rahat pyöri eikä työtä yleensä tehdä vain rahallisen voiton maksimoinnin saamiseksi. Ketään alalla olevaa en ole vielä tavannut, joka pitäisi kuukausittaista palkkakuittiaan työn päätavoitteena. Taloushallinnosta tärkeän tekee se, että rahaa on usein hyvin rajoitetusti ja on osattava priorisoida mitä milloinkin tarvitaan. Riippuen lapsiryhmistä, opettajien erityisosaamisen käyttöönsaamisesta ja päiväkodista (mitä meillä jo on ja mitä meiltä puuttuu), joskus prioriteetin vievät kirjat, joskut erikoisemmat askarteluvälineet, joskus soittimet. Päiväkodinjohtajalle talousjohtaminen on tärkeää siinä mielessä, että mielestäni johtajalla on oltava kokonaisnäkemys siitä, mitä päiväkoti tarvitsee kulloinkin. Tehdään päätöksiä, jotka kestävät aikaa, eikä osteta kuraa, joka hajoaa eikä kestä käyttöä, jolloin sama raha on löydyttävä budjetista uudestaan.
Pedagoginen johtaminen. Niin. Kuten yllä olen maininnut, on minusta tärkeää, että johtaja tietää, mitä hänen henkilökunnaltaan vaaditaan. Mikä on toiminnan päätavoite? Onko meillä erityisiä painotuksia toiminnassa vai mennäänkö mutu-tuntumalla? Mitä pedagoginen osaaminen oikeasti on? Opitaanko sitä kirjoista vai käytännöstä, ja mikä rooli henkilön omalla persoonalla on? Prosessi vai lopullinen, staattinen tavoite? Mitenhän tämän muotoilisi… Mielestäni johtajalla on oltava visio, jota kohti työyhteisö ja asiakkaat (tässä tapauksessa lapset) kulkevat. Ilman visiota, murentuu pikkuhiljaa työn selkäranka, punainen lanka ja työn mielekkyys. Työt pitää voida jättää töihin, mutta tarkoitusta on huono tyhjältä paperilta löytää.
Asiakastyö. Mitä on johtajan asiakastyö? Keskustelua vanhempien kanssa. Heidän vakuuttamista siitä, että tämä päiväkoti on juuri se, jonka he haluavat ja tarvitsevat. Noh, jos homma toimii, ei vakuuttelua tarvita, vaan johtaja voi vapaasti kertoa mitä mieltä päiväkodista on, millaisia opettajat olevat ja miten homma toimii. Hyvä idea ja toimiva yhteisö myy tässä vaiheessa itse itsensä. Johtajana haasteita voivat joskus tuoda työyhteisön, vanhempien ja ylemmän johdon vaatimusten ristiriitaisuus. Vanhempien käsitys päivähoidosta voi olla eri kuin opettajilla, ja ylempi johto voi olla autuaan tietämätön siitä, mitä käytännön työ oikeasti on. Johtajan tehtävä on toimia kanavana tässä risteyksessä. Pitää työntekijän puolta kun sen aika, mutta myös viedä palautetta eteenpäin vanhemmalta työyhteisöön kun on jotakin, jota voidaan parantaa tai muuttaa. Antamalla tukensa niin yritykselle kuin työntekijöillekin tilanteen mukaan, voi johtaja odottaa myös saavansa arvostusta omasta työstään. Johtaja on johtaja syystä. Hän on käytännön kosketuspinta ja tukipilari monessa asiassa, ja jos oma selkäranka ja kantti ei tätä kestä, suosittelisin hakeutumaan muihin tehtäviin.
Kaksi sanaa: kokonaisvaltainen arvostus
Olen aina ollut sitä mieltä, että työntekijät tulevat aina ensin. Opiskellessani lisää näkemys vahvistui ja sai tuekseen tutkimustietoa siitä, kuinka paljon enemmän tuottavuutta tyytyväinen työntekijä todella lisää versus tyytyväiseen asiakkaaseen verrattuna. Nyt käytännön kokemuksen jälkeen haluan nostaa työntekijöiden tärkeyden uuteen ulottuvuuteen. Ei vain siinä mielessä ketä sinulla on tällä hetkellä töissä ja miten hyvin he noudattavat ohjeita, vaan millaisia he ovat, miten he suhtautuvat työhönsä, mikä saa heidät sykkimään ja millaisen tiimin he muodostavat. Nämä tekijät määräävät sen millaisia henkilöitä sinun kannattaa palkata tulevaisuudessa, jotta yritys, sinä ja tiimisi saavutatte sen, mitä varten teidät on alunperin palkattu.
Summa summarum
Mitä päiväkodin johtajuus sitten on?
Se on itsensä ylittämistä, oman ammatillisuuden kasvun ohjaamista. Se on ihmisten kohtaamista ja heidän kanssaan keskustelua erinäisistä asioista parhaan kyvyn mukaan. Se on joskus aikaa vievää ja usein sen taakan kantaa kotiin. Se on puskurina olemista, jotta taustajoukkosi saavat keskittyä olennaiseen. Se on vastuun kantamista, koska sinä pystyt siihen. Se on vastuun jakamista, koska tiedät tiimisi pystyvän siihen. Se on vastuuta osana suurempaa kokonaisuutta yhteiskunnassa, jonka pieni osa päiväkotisi on. Pieni osa yhteiskuntaa, mutta voi kuinka iso se on niille perheille ja lapsille, joita sinä ja tiimisi kohtaatte päivittäin.
Naapurin sihteeri 